Sua Onni-koira, kaukaa lapsuudesta
kuin unten mailta muistan, muistelen.
Ja tunnen, että autoit katvehesta
sä minut aamuun aurinkoisehen
ja yksinäisissä mun leikeissäni
ett' olit ainoa sä ystäväni.

¨¨¨¨

En, Onni-koira, koskaan vielä sulle
mä kiitostani julki laulanut;
mut nytpä muistollesi siunatulle
nää säkeet seppeleeks' on solmitut.
- Jos Luoja sulje ei mua taivahastaan,
sun tiedän portilla jo käyvän vastaan.